![Virpoja. Satu Sorri. Virpoja. Satu Sorri.](https://juhlakalenteri.finlit.fi/sites/juhlakalenteri.finlit.fi/files/WhatsApp%20Image%202020-12-04%20at%2010.57.17.jpeg)
Miten voi virpoa?
Virpoja tarvitsee pajun oksan, joka koristellaan. Oksan koristeluun voi käyttää höyheniä, narua ja teippiä.
Virpojan täytyy myös harjoitella runo. Tavallinen runo on:
Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle.
Virpoja toivoo runossa onnea ja terveyttä. Samalla hän pyytää palkkaa virpomisesta.
Moni virpoja pukeutuu noita-asuun. Myös muut asut sopivat, kuten pupun tai kissan asu. Virpoa voi myös tavallisissa vaatteissa.
Palmusunnuntaina lapset pukeutuvat, ottavat oksat mukaan ja menevät naapuriin kysymään: ”Saako virpoa?”. Jos vastaus on kyllä, lapset virpovat eli sanovat runon ja heiluttavat pajun oksia. Lopuksi lapset antavat naapurille oksan ja naapuri antaa lapsille suklaamunia ja makeisia.
Virpomisen historia
![Paju. Tuukka Lindholm. Paju. Tuukka Lindholm.](https://juhlakalenteri.finlit.fi/sites/juhlakalenteri.finlit.fi/files/pajunoksat.jpg)
- Suomalais-ugrilaiset kansat ajattelivat, että puut ja oksat sisältävät taikavoimia: oksan heiluttaminen ajaa pahat henget pois ja tuo onnea.
- Oksat olivat osa katolista pääsiäistä jo 500-luvulla. Pajun oksat symboloivat palmun oksia, joilla ihmiset tervehtivät Jeesusta, kun hän ratsasti Jerusalemiin aasilla. Paju on pohjoinen versio palmusta.
Lisäksi virpomisessa näkyy itäinen perinne ja läntinen perinne.
- Karjalassa oli tapana pyhävaatteissa virpoa ja viedä pajunoksia sukulaisille ja tutuille palmusunnuntaina.
- Noita-asu tulee läntisestä Euroopasta. Ihmiset uskoivat, että ennen pääsiäissunnuntaita noidat eli trullit tekevät pahoja tekoja, kuten sotkevat ja varastavat. Tarinoista syntyi idea pukeutua noidaksi.
- Idän ja lännen traditiot sekoittuivat, minkä jälkeen virpomisesta noita-asussa tuli tavallista Suomessa.
Virpominen on tänä päivänä osa lastenkulttuuria.
Tiesitkö?
Ennen virpomispalkka saattoi olla kananmuna, kokonainen ateria tai rahaa.
![Emännän virpominen. Kitee. Holopainen, A. VK 20:4. 1903. Emännän virpominen. Kitee. Holopainen, A. VK 20:4. 1903.](https://juhlakalenteri.finlit.fi/sites/juhlakalenteri.finlit.fi/files/styles/main_image/public/vk_020_024_f_virpominen_kitee_holopainen_1903.png?itok=syuBCmbL)
Miepä ensin emännän virvon
Semmoseksi selvittelen
Että levenis lehmikarja
Sikiäisi sikokarja
Lampaat vuonnia latosi
Kaksin kolmin kerrassaan.
Tämä luku luetaan emäntiä virpoessa.
Kitee. Holopainen, A. VK 20:4. 1903.