Tammi on lehtipuu. Tammikuun nimessä tammi tarkoittaa ehkä keskipuuta tai akselia. Se on talven keskikohta tai vuoden napa.

Tipaton tammikuu. Monet ihmiset eivät juo yhtään tippaa alkoholia. Monet ovat joulun aikaan juoneet liikaa.

1.1. Uudenvuodenpäivä. Yöllä juhlitaan, tehdään lupauksia ja ennustetaan tulevaisuutta. Jos aamulla herää aikaisin ja on mukava muille, sama jatkuu koko vuoden. Sumuinen sää ennustaa hallaa heinäkuussa. Moni katsoo iltapäivällä televisiosta konserttia Wienistä.

6.1. Loppiainen. Sanotaan, että puolet talven lumesta on satanut. Joulu päättyy, joulukuusi viedään pois. Selkäviikot eli härkäviikot alkavat viimeistään Nuutin päivästä  (7.1. tai 13.1.): tehdään töitä, juhlia ei ole ennen laskiaista.

19.1. Pyhän Henrikin muistopäivä. Katolista kristinuskoa tuotiin Suomeen 1100-luvun lopulta lähtien. Legendan mukaan piispa Henrik kuoli marttyyrikuoleman.  Kansanrunoudessa kerrotaan, miten talonpoika Lalli murhasi hänet kirveellä Köyliönjärven jäällä.

27.1. Vainojen uhrien muistopäivä. Kansainvälinen holokaustin uhrien muistopäivä. Auschwitzin keskitysleiri vapautettiin 27.1.1945. Päivän teemoja ovat ihmisoikeudet ja suvaitsevaisuus. Suomessa muistetaan myös tammisunnuntai 27.1.1918, jolloin alkoi sisällissota.

28.1. Kalle. Leikkimielisesti ”kaikkein Kallein päivä” eli kaikkien Kalle-nimisten nimipäivä ja ainakin heille arvokas päivä. Jos pakkanen tulee tänä päivänä, se päättyy vasta pääsiäisenä. Aamupäivä ennustaa alkuvuoden säätä, iltapäivä loppuvuoden säätä.

Helmi kasvaa simpukassa. Helmistä tehdään koruja. Helmikuun nimessä helmi tarkoittaa jäätynyttä vesipisaraa, joka näyttää helmeltä. Kun on paljon lunta, jäähelmet kimaltavat oksilla ja hangella. Helmi on myös etunimi.

2.2. Kynttilänpäivä. 40 päivää joulusta. Kirkkopyhää vietetään nykyään sunnuntaina 2.–8.2. Katolinen tapa on vihkiä koko kirkkovuoden kynttilät. Pakkanen ennustaa hyvää kesää. Runsas lumi tietää hyvää viljasatoa. Suomalaisen päivä -kirjoitustapahtuma on järjestetty 2.2. vuosina 1999, 2009 ja 2019: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa on kymmeniä tuhansia päiväkirjoja näistä päivistä.

  5.2.  J. L. Runeberginpäivä.  Syödään hillosilmäisiä runebergintorttuja.  Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) syntymäpäivä on ollut kansallinen merkkipäivä vuodesta 1854 lähtien. Runoteos Hirvenhiihtäjät (Elgskyttarne) ilmestyi 1832, vähän ennen Kalevalaa. Runebergin tunnetuin työ on Vänrikki Stoolin tarinat, joka kertoo Suomen sodasta 1808–1809. Teoksen ensimmäisestä runosta Maamme (Vårt Land) tuli kansallislaulu. Juhlapäivän aiheena on myös naisten asema, jota pyrki edistämään puoliso Fredrika Runeberg,  omaa sukua Tengström (1808–1879).

6.2. Saamelaisten kansallispäivä.  Pohjoismaiden saamelaiset aloittivat yhteistyön 6.2.1917 Trondheimin saamelaiskokouksessa.  Suomen almanakassa  kansallispäivä on ollut vuodesta 2004. Saamelaiset ovat Pohjois-Euroopan ainoa alkuperäiskansa. He haluavat säilyttää perinteiset elinkeinonsa ja elämäntapansa.

8.2. Lainan päivä, kirjastojen kampanjapäivä. Suomen kirjastoseura kehitti PR- ja kampanjapäivän, jota on vietetty joka toinen vuosi vuodesta 1984 lähtien, Lainan nimipäivänä. Vuonna 2019 Suomessa tilastoitiin fyysisiä käyntejä yleisissä kirjastoissa lähes 54 miljoonaa ja verkkokäyntejä yli 47 miljoonaa.

12.2. Viittomakielen päivä. Suomen kuurojenopetuksen isän Carl Oscar Malmin (1826–1863) syntymäpäivä. Suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen juhlapäivä vuodesta 2010 lähtien. Myös kaikkien Suomen kuurojen äidinkielten juhlapäivä. Kuurojen Liitto valitsee Vuoden viittomakieliteko -tunnustuspalkinnon saajan.

14.2. Ystävänpäivä. Valentinuksen päivän vietto alkoi Suomessa 1980-luvulla.  Suomen kalentereissa päivä näkyi ystävänpäivä-nimisenä vuonna 1990. Suomessa ystävät ovat näkyvämmässä roolissa kuin rakastavaiset. Suomalaiset lähettävät ystävänpäivänä toisilleen paljon kortteja ja muita tervehdyksiä. Vain jouluna lähetetään enemmän kortteja.

28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä. Virallinen liputuspäivä vuodesta 1978 lähtien. Elias Lönnrot (1802–1884) kokosi runoelman kansanrunojen aiheista ja säkeistä. Hän antoi sille nimeksi ”Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista”. Lönnrot päiväsi esipuheen Kajaanissa 28. päivänä helmikuuta 1835. Vanhassa Kalevalassa oli 32 runoa ja siitä otettiin 500 kappaleen painos. Uusi Kalevala ilmestyi 1849, se sisälsi 50 runoa.

29.2. Karkauspäivä. Päivää vietetään neljällä jaollisina vuosina, esimerkiksi 2024. Karkausvuodessa on yksi päivä enemmän, 366 päivää. Näin kalenterit pysyvät samassa tahdissa kuin maapallon kierto auringon ympäri.  Aiemmin päivä oli kalenterissa 24. helmikuuta, mutta vuodesta 2000 lähtien 29. helmikuuta. Karkauspäivä ei ole kenenkään nimipäivä. Se on vanha roomalainen vuodenvaihde ja kansainvälinen hulluttelupäivä. Naiset ovat voineet kosia miehiä. Jos mies kieltäytyi, hänen oli korvaukseksi annettava vaikkapa hamekangas.

Laskiainen, aikaisintaan 1.2., viimeistään 7.3.

Maaliskuun nimessä on maa tai mahla. Maaliskuussa lumi alkaa sulaa ja maa alkaa näkyä. Keväällä puut myös alkavat tuottaa mahlaa. Mahla on puun neste, joka sisältää sokeria.

8.3. Kansainvälinen naistenpäivä.  Päivän historialliset  juuret ovat sosialistisessa liikkeessä 1900-luvun alussa. YK vahvisti päivän vieton vuonna 1975, joka oli kansainvälinen naistenvuosi.  Muun muassa Venäjällä naistenpäivä on virallinen pyhäpäivä, Kiinassa se on pyhäpäivä naisille. Suomessa monet miehet muistavat perheen ja työpaikan naisia kukilla tai tervehdyksillä.

19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä.  Kirjailija Minna Canth (1844–1897) sai vuonna 2007 oman liputuspäivän – ensimmäisenä naisena Suomessa.  Kuopiossa vaikuttanut Canth oli myös yrittäjä, journalisti ja yhteiskunnallinen keskustelija. Canth pyrki toiminnallaan parantamaan naisten ja heikompiosaisten asemaa.  Hänen teoksiaan ovat esimerkiksi novelli Kauppa-Lopo sekä näytelmät Työmiehen vaimo ja Papin perhe.

21.3. Pentti. Pyhä Benedictus on suomalaisessa kalenterissa Pentti. Kansanperinteessä se on ”matopentti” eli päivä, jolloin käärmeet nousevat näkyviin lämmittelemään. Tänään tai lähimpinä päivinä on kevätpäiväntasaus, eli päivä ja yö ovat samanpituiset kaikkialla maapallolla. Vietetään myös kansainvälistä rasismin vastaista päivää.

25.3. Marian ilmestymispäivä. Raamatussa Neitsyt Marialle ilmestyi enkeli, joka ilmoitti raskaudesta: Jeesus syntyisi 9 kuukauden kuluttua. Kirkollista pyhää vietetään sunnuntaina 22.–28.3. Kansanperinteessä neuvotaan nostamaan reet orrelle, pois käytöstä. Lumisuus tänä päivänä merkitsee lumista vappua.

Pääsiäinen, aikaisintaan 22.3, viimeistään 25.4.

Huhtikuun nimessä on huhta, joka tarkoittaa kaskimetsää. Kaski oli metsä, jonka puut kaadettiin ja poltettiin. Kaskimaalle oli hyvä tehdä pelto ja kylvää viljaa. Kaski on vanha tapa viljellä maata.

1.4. Aprillipäivä. Maailman tunnetuin narraus- ja hulluttelupäivä.  Yksi tarina päivän alkuperästä liittyy kalenteriuudistukseen Ranskassa 1500-luvulla.  Suomessakin pilat mediassa ja arjen tilanteissa ovat olleet suosittuja yli sadan vuoden ajan. Päivä ei yleensä näy kalentereissa, jotta sen yllätyksellisyys säilyisi. Pilailun kohteelle huudetaan: ”Aprilliä!” Tai: ”Aprilliä, syö silliä, juo kuravettä päälle!”

8.4. Romanien kansallispäivä. Ensimmäinen kansainvälisen romanikongressi avattiin Lontoossa 8.4.1971. Suomessa kansallispäivän vietto alkoi 1990, ja almanakassa se on ollut vuodesta 2014. Ensimmäiset romanit saapuivat maahan 500 vuotta sitten. Nykyisin heitä on noin 10 000, joista puolet osaa romanikieltä tyydyttävästi. Romaniasiain neuvottelukunta RONK edistää romanikulttuurin asemaa ja yhdenvertaisuutta.

9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä. Turun piispa Agricola kuoli 9.4.1557. Hän teki ensimmäisen Aapisen eli ABC-kirjan ja suomensi paljon uskonnollista kirjallisuutta. Agricola toteutti Suomessa reformaatiota eli uskonpuhdistusta. Daavidin Psalttarin esipuheeseen hän teki myös luettelon vanhoista suomalaisista jumalista. Liputuspäivä on ollut vuodesta 1978 lähtien myös suomen kielen päivä.

23.4. Kirjan ja ruusun päivä. Yrjön päivä. Päivän vietto alkoi Kataloniassa 1930. Mies antaa naiselle ruusun ja nainen miehelle kirjan. UNESCO julisti 1995 tämän päivän kirjan ja tekijänoikeuksien päiväksi. Suomessa on vuodesta 2012 lähtien joku kirjailija kirjoittanut kirjan täksi päiväksi. Sitä saa kirjakaupoista ilmaiseksi kaupanpäällisinä. Legendan mukaan Pyhä Yrjö surmasi lohikäärmeen, jonka verestä kasvoi punaisia ruusuja. Suomessa Yrjön eli Jyrin päivä oli tärkeä karjan uloslaskupäivä keväällä.

27.4. Kansallinen veteraanipäivä. Toinen maailmansota päättyi Suomen osalta 27.4.1945, kun viimeiset saksalaiset vetäytyivät Suomesta Norjan puolelle. Lapin sodan päättymispäivästä tuli 1987 kansallinen veteraanipäivä, osana Suomen 70-vuotisjuhlintaa. Veteraanijärjestöt, kunnat ja koulut järjestävät juhlatilaisuuksia. Suomen lippu nostetaan salkoon, palkitaan veteraaneja, muistellaan sotaa ja esitetään sota-ajan musiikkia. Tärkein teema on rauha. Vuonna 2020 oli vielä elossa lähes 8000 suomalaista sotaveteraania.

Touko tarkoittaa viljaa, joka alkaa kasvaa keväällä. Kaura, ruis, ohra ja vehnä ovat tavallisia viljakasveja Suomessa. Touot on tehty, kun viljat on kylvetty. Kylvää tarkoittaa, että viljan siemenet laitetaan maahan. Touko on myös etunimi.

1.5. Vappu, suomalaisen työn päivä.

9.5. Eurooppa-päivä.  Ranskan ulkoministeri Robert Schuman lausui 9.5.1950 julistuksen, jota pidetään ensimmäisenä askeleena kohti Euroopan unionia. Suomen almanakkaan Eurooppa-päivä ilmestyi 2003. Sama päivä on Venäjällä Voiton päivä, toisen maailmansodan päättymisen muistoksi.

12.5. J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä. Johan Vilhelm Snellman (1806 –1881) oli filosofi, lehtimies ja senaattori. Hän kritisoi venäläistä hallintoa ja halusi herättää suomalaisen kansallishengen. Snellman oli fennomaani ja paransi suomen kielen asemaa. Hän vaikutti paljon siihen, että Suomi sai 1860 oman rahan, markan.  Snellmanin kuva painettiin 100 markan seteliin, ja hänen patsaansa on Suomen Pankin edessä Helsingissä.

13.5. Kukan eli Flooran päivä. Ruotsissa – ja myös sen itäisessä osassa eli Suomessa – ylioppilaat ja säätyläiset ovat jo 1600-luvulla juhlineet kevättä toukokuun ensimmäisenä päivänä. Kun 1753 siirryttiin juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen, päivämäärä 1.5. siirtyi 11 päivää aikaisemmaksi ja juhlasää muuttui kylmemmäksi. Sen jälkeen juhlittiin sekä 1. että 13. toukokuuta. Floran nimipäivä saatiin kalenteriin 1840.  Vårt land eli Maamme-laulu esitettiin ensimmäisen kerran Helsingissä Kumtähden kentällä 13.5.1848.

Äitienpäivä, toukokuun toinen sunnuntai.  Merkkipäivän vietto alkoi Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa Anna Jarvisin aloitteesta. Suomessa äitienpäivä vakiintui nykyiselle paikalleen 1927, ja siitä tuli liputuspäivä 1947. Kouluissa askarrellaan kortteja äideille. Kodeissa äideille annetaan lahjoja ja tehdään kakkua. Aikuiset lapset tulevat tervehtimään äitiä. Tasavallan Presidentti palkitsee äitejä valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa.

Kaatuneitten muistopäivä, toukokuun kolmas sunnuntai.  Sodassa tai sodan takia kuolleiden muistopäivä on vakiintunut liputuspäivä. Monet suomalaiset käyvät hautausmaalla ja kirkossa. Puolustusvoimien ylipäällikkö Mannerheimin määräyksestä päivää alettiin viettää talvisodan jälkeen 1940.  Alkuvuosikymmeninä oli suruliputus, eli liput laskettiin puolitankoon klo 10–14 .

21.5. Kulttuurisen monimuotoisuuden päivä.  YK:n teemapäivää on vietetty vuodesta 2003 lähtien. Useimpien suurten kriisien taustalla on kulttuurinen konflikti. Päivä korostaa kulttuurien välisen keskustelun ja yhdenvertaisuuden merkitystä. Suomessakin kulttuuri on monimuotoista. Ei ole vain yhtä suomalaista kulttuuria, eikä  ”oikeaa” suomalaista perinnettä.

Helluntai, seitsemäs sunnuntai pääsiäisestä.  Sananlasku sanoo: ”Jos ei ole heilaa helluntaina niin ei koko kesänä.” Helluntaina ovat palaneet kevätkokot eli helavalkeat. Kymmenen päivää aikaisemmin on helatorstai eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä, joka on Suomen kalenterissa pyhäpäivä.

Kesäkuussa alkaa kesä eli suvi. Kesäkuun nimessä on myös sana kesanto. Kesanto on pelto, jota ei viljellä. Kesäkuu oli kesantokuu. Myös opinnot tai muut tehtävät voivat joskus jäädä ”kesannolle” eli opintoja ei tehdä.

4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim (1867–1951) täytti 75 vuotta 4.6.1942. Kesäkuun 4. päivä määrättiin silloin puolustusvoimain lippujuhlan päiväksi. Joka vuosi tehdään sotilasarvojen ylennyksiä puolustushallinnossa ja reservissä.  Myönnetään myös ritarikuntien kunniamerkkejä. Jossakin Suomen kaupungissa on valtakunnallinen sotilasparaati.

6.6. Kustaa. Kansanperinteen mukaan Kustaan päivänä istutetaan eli kylvetään perunat.  Perunat nostetaan maasta tavallisesti syyskuussa, mutta varhaisperunaa saa jo juhannuksena. Peruna saapui Suomeen 1700-luvun alkupuolella, mutta sen viljely yleistyi vasta 1800-luvun loppupuolella. Peruna on tärkeä osa Suomen ruokakulttuuria. Sitä viljellään sekä ammattimaisesti että kotipuutarhoissa. Suomen vuotuinen perunasato oli 2010-luvulla keskimäärin 600 miljoonaa kiloa.

9.6. Ahvenanmaan itsehallintopäivä. Ahvenanmaa (Åland) on saariryhmä Suomen ja Ruotsin välissä. Suomi itsenäistyi eli irtautui Venäjästä 1917, jolloin Ahvenanmaa olisi halunnut liittyä Ruotsiin. Kansainliitto ratkaisi asian niin, että tämä ruotsinkielinen maakunta kuuluu Suomeen mutta saa itsehallintojärjestelmän. Ensimmäiset maakäräjät pidettiin 9.6.1922.  

20.6. Maailman pakolaispäivä. YK:n yleiskokous päätti vuonna 2000 yhdistää eri pakolaispäivät Afrikan pakolaisten päivään, joka oli 20. kesäkuuta. Muistetaan kaikkia, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa konfliktien tai luonnonkatastrofien takia.  Moni suomalainen voi muistella Neuvostoliiton suurhyökkäystä Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944. Kun sota päättyi, uuden kodin tarvitsi noin 430 000 suomalaista siirtolaista.

Juhannus, Suomen lipun päivä. Lauantai 20.–26.6. Vuoteen 1955 saakka 24.6.

29.6. Pietari. Jeesuksen opetuslapsen Pietarin muistopäivä eli Pekan päivä. Kansanperinteessä hyvä päivä kalastukseen, etenkin ongintaan: ”Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja.” Se oli myös hyvä nauriin kylvöpäivä ja villavaatteiden tuuletuspäivä. Koivuista revittiin tuohia tuohikattoihin. Tehtiin saunavastoja ja kerättiin lehtipuiden oksia eläinten ruuaksi.

Heinäkuu on kuukausi, jonka aikana tehdään heinätöitä. Heiniä kuivataan ja paalataan talvea varten, jotta kotieläimillä on ruokaa.

6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä.  Runoilija Eino Leinon (1878–1926) syntymäpäivä on ollut vakiintunut liputuspäivä vuodesta 1992.  Yhdessä päivässä on kolme aihetta juhlaan: runoilija, runo ja kesä. Leinon runoja rakastetaan ympäri vuoden. Monia niistä on sävelletty lauluiksi.  Suosituimpia ovat esimerkiksi Nocturno, Elegia ja Lapin kesä.

12.7. Hermanni. Kansanperinteen mukaan heinätyöt eli heinänteko kannatti aloittaa vasta 12. heinäkuuta: ”Hermannilta heinään.” Silloin heinä oli varmasti kasvanut tarpeeksi. Suomen pelloilla näkyi vielä 1970-luvulla heinäseipäitä, nykyään vain heinäpaaleja.

18.–24.7. Naisten viikko. Riikan ja Tiinan nimipäivien välillä on pelkästään naisten nimiä. Sää on perinnetiedon mukaan sateinen, eli naisten viikko on ”vetinen viikko”.

23.7.–23.8. Mätäkuu. Aurinko on Eläinradan Leijonan merkissä. Kuukauden alkuperäinen nimi on koirakuu, sillä Sirius eli Koirantähti on näkyvissä. Uskotaan, ja on saatu todisteitakin, että haavat paranevat huonommin ja ruuat pilaantuvat helpommin. ”Mätäkuun juttu” tarkoittaa valeuutista tai liioittelevaa juttua, jollaisia on keksitty uutispulassa vaikkapa kesällä.

25.7. Jaakko, Ukon pyhä. Uimavedet alkavat kylmetä. Sanotaan, että ”Jaakko heittää kylmän kiven.” Kivi viittaa syntitaakkaa esittävään kiveen, jonka pyhiinvaeltajat heittävät pois, kun saapuvat Santiago de Compostelaan.  Suomen Epätieteellisellä Seuralla on tapana heittää pilailumielessä jokin kivi Helsingin Kauppatorilta Kolera-altaaseen. – Itä-Suomessa puhuttiin myös Ukon päivästä: elettiin hiljaisesti, jotta ukkonen ei tekisi vahinkoa.

27.7. Unikeonpäivä. Naantalin mediatapahtumassa valitaan joka vuosi unikeko, joka heitetään aamulla mereen. Monissa pohjoismaisissa kodeissakin huomioidaan, kuka perheestä nukkuu pisimpään. Kansanuskon mukaan silloin on uninen jopa seitsemän vuotta. Päivän taustalla on legenda efesolaisista marttyyreistä, jotka nukkuivat luolassa lähes 200 vuotta.

Elo tarkoittaa viljaa, joka on kypsää. Elo tarkoittaa myös elämää. Elokuussa vilja kerätään pellolta eli puidaan.

9.8. Tove Janssonin päivä, suomalaisen taiteen päivä. Vuodesta 2020 lähtien on suositeltu liputtamaan sekä Janssonin syntymäpäivän että suomalaisen taiteen kunniaksi. Suomenruotsalainen kuvataiteilija ja kirjailija Tove Jansson (1914–2001) tunnetaan kaikkialla maailmassa Muumipeikon ja muun muumiuniversumin luojana. Hän on miljoonien lasten, nuorten ja aikuisten esikuva ja Suomen käännetyin kirjailija: muumikirjoja ja muuta tuotantoa on käännetty yli 45 kielelle.

10.8. Lauri. Pyhä Laurentius (k. 258) oli muun muassa kirjojen ja oluenpanijoiden suojelija. Kansanperinteessä hänen kuolinpäivänsä sulkee ladon ovet, eli heinätöiden pitäisi olla tehtynä. Myöskään hyviä saunavastoja ei enää pysty tekemään: ”Lauri lehteen kusee.”

12.8. Kansainvälinen nuorison päivä. Nuorisoa eli 10–24-vuotiaita on joka neljäs maailman yli seitsemästä miljardista ihmisestä. Suomessa keskustelunaiheita ovat nuorison koulutus, työllistyminen, kotiseudun tarjoamat mahdollisuudet ja myös nuorison pieni määrä suhteessa eläkeläisten määrään. Useimmat koulut alkavat elokuun puolivälin tienoilla.

15.8. Marjanpäivä.  Jälki-Maria eli Neitsyt Marian kuoleman muistopäivä on Suomessa kotimaisten marjojen teemapäivä. Elokuun puolivälissä poimitaan marjoja ahkerasti niin metsissä kuin puutarhoissakin. Mutta jos käki kukkuu näin myöhään, sitä on pidetty vaarallisena enteenä.

24.8. Bartolomeus, Perttu. Syksyn merkit näkyvissä. Ennen pantiin  ”sirpit naulaan ja päre pihtiin palamaan”. Elonkorjuun piti siis olla tehtynä, ja sisällä tarvittiin illalla jo keinovaloa. Tämän päivän sään uskottiin vallitsevan yli kuukauden eli Mikonpäivään saakka.

Suomen luonnon päivä, valtakunnallinen sienipäivä. Elokuun viimeinen lauantai. Yhdessä tekemisen ja luonnosta nauttimisen päivä vuodesta 2013 lähtien. Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi 2017 järjestettiin yli tuhat luontotapahtumaa. Marttaliitto antaa samana päivänä  sienineuvontaa.

Syys tarkoittaa samaa kuin syksy. Syksy on vuodenaika, joka alkaa syyskuussa. Koulujen syyslukukausi alkoi ennen syyskuussa.

5.9. Yrittäjän päivä. Merkkipäivän vietto alkoi yrittäjäjärjestöjen aloitteesta 1990-luvun laman jälkeen. Yrittäjät ja kunnat järjestävät yhdessä juhlatilaisuuksia. Oppilaitoksista vieraillaan yrityksissä. Yrittäjäpatsas paljastettiin Helsingin Narinkkatorilla 2006.

8.9. Kansainvälinen lukutaitopäivä. YK:n teemapäivä muistuttaa, että lukutaito on ihmisoikeus, joka edistää tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. Suomessa on hyvä lukutaito, mutta heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut. Nuoria yritetään kannustaa lukemaan enemmän kaunokirjallisuutta.

Mikkelinpäivä, sunnuntai 29.9.– 5.10. Arkkienkeli Mikaelin ja muiden enkelien päivä oli aikaisemmin 29. syyskuuta, mutta se siirrettiin kalenterissa viikonloppuun jo 1772. Mikon nimipäivä on edelleen 29.9. Silloin pitää kansanperinteen mukaan olla ”nauriit kuopassa”. Juurekset ja muu sato on siis saatu korjattua ja päästään sisätöihin.

Kodin ja Koulun Päivä, syyskuun viimeinen perjantai. Valtakunnallisen päivän tapahtumiin osallistuu yli 1000 koulua. Vanhemmille annetaan mahdollisuus tutustua muihin perheisiin ja oppilaitosten henkilökuntaan. Osallistutaan oppitunneille ja päiväkotien toimintaan.

Loka tarkoittaa likaa tai kuraa. Lokakuussa sataa paljon. Usein on märkää ja kuraista.

1.10. Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä.  Köyhistä oloista lähtenyt Miina Sillanpää (1866–1952) oli yhteiskunnallinen vaikuttaja ja edelläkävijä. Hän puolusti palvelijoiden, naisten ja lasten oikeuksia ja paransi heidän asemaansa. Sillanpää oli pitkäaikainen kansanedustaja ja ensimmäinen naisministeri.

Vanhustenpäivä, kansainvälinen ikäihmisten päivä. Lokakuun ensimmäinen sunnuntai. Suomen pitkäaikaisinta teemapäivää ja -viikkoa on vietetty vuodesta 1954 lähtien. Valtakunnallinen pääjuhla on joka vuosi eri kaupungissa.  Vuonna 2020 yli 70-vuotiaita oli Suomessa yli 800 000.

5.10. Kansainvälinen opettajien päivä.  Opettajakoulutus on Suomessa korkeatasoista ja ammatin vetovoima maailman parasta. Varhaiskasvatuksen opettajiltakin vaaditaan korkeakoulututkinto. Huolta aiheuttaa se, että koulut vähenevät ja luokkien oppilasmäärät kasvavat.

7.10. Birgitta. Pyhä Birgitta (1303–1373) oli keskiajalla Euroopan tunnetuin ruotsalainen. Hänen ihmetöistään kerrotaan legendoissa. Birgittalaisluostareista on Suomessa jäljellä kirkko Naantalissa. Birgitan muisto elää nimissä Pirjo ja Pirkko sekä lastenlorussa: "Lennä, lennä leppäpirkko kivikirkon juureen."

10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä.  Kansalliskirjailija Aleksis Kivi (1834–1872) eli vain 38-vuotiaaksi. Hän oli ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija. Kivi kirjoitti runoja ja näytelmiä. Tunnetuin teos, romaani Seitsemän veljestä ilmestyi 1870 ja sai aluksi murskaavan kritiikin. – Maailman mielenterveyspäivää vietetään samana päivänä.  Vuoden 2020 viesti oli: ”Kuunnellaan ja kohdataan toisiamme!” Mielenterveyden häiriöt kuuluvat Suomessa yleisimpiin kansantauteihin.

11.10. Kansainvälinen tyttöjen päivä. Vuodesta 2012 lähtien on vietetty YK:n teemapäivää, joka tukee maailman kaikkien tyttöjen oikeuksia. Päivä tuo esiin tyttöjen voiman, mutta muistuttaa myös heidän kokemastaan syrjinnästä ja väkivallasta. Vapaaehtoisryhmät järjestävät tapahtumia eri puolilla Suomea. Vuoden 2020 teemana oli häirintä netissä.

16.10. Maailman nälkäpäivä. Punaisen Ristin liiveihin pukeutuneet Nälkäpäivän kerääjät ovat tuttu näky useimmissa Suomen kunnissa. Keräys tuottaa joka vuosi muutamia miljoonia euroja. Kouluissa ja tapahtumissa kiinnitetään huomiota maailman ruokavaroihin ja niiden puutteeseen. Lisätään tietoisuutta ja auttamisen halua.

17.10. Asunnottomien yö. Yötä on vietetty näkyvästi Suomen suurimmissa kaupungeissa vuodesta 2002 lähtien. YK:n nimeämänä teemana on köyhyyden ja syrjäytymisen poistaminen. Asunnottomien yö -kansalaisliike tukee perusoikeutta omaan kotiin. Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton tempaus on sosiaali- ja terveysalan suurimpia.

24.10.  YK:n päivä. Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja astui voimaan 1945. Suomen kalenterissa päivä on ollut vuodesta 1968, ja sitä on liputettu vuodesta 1987. Samalla vietetään aseistariisuntaviikkoa.

28.10. Simo. Sanotaan, että ”Simo siltoja tekee”: yöt kylmenevät ja järvet alkavat jäätyä.

Marras tarkoittaa kuollutta. Marraskuussa kasvit kuolevat ja odottavat talvea. Myös vainajat eli martaat liikkuivat marraskuussa. Pyhäinpäivä marraskuun ensimmäisenä lauantaina on vainajien muistopäivä.

Halloween, kekri, pyhäinpäivä 31.10.–6.11.

Jakoaika. Yli viikon pituinen ajanjakso, alkaa tavallisesti kekristä. Kansanperinteessä vuodenvaihde, aurinkovuoden ja kuuvuoden erotus. Maataloissa palvelijat ovat pitäneet vapaaviikkoa ja mahdollisesti vaihtaneet palveluspaikkaa.

6.11. Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä.  Korostetaan kaksikielisyyttä ja kieliryhmien yhteistä isänmaata. Ruotsinkielisissä kouluissa lauletaan Modersmålets sång. Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka. Ruotsin suurvallan kuningas Kustaa II Aadolf kaatui taistelussa 1632. Kuolinpäivä on ollut Suomessa ruotsalaisuuden päivä vuodesta 1908, liputuspäivä vuodesta 1979. Järjestäjä on Folktinget, suomenruotsalaiset kansankäräjät. Suomen asukkaista noin viisi prosenttia on ruotsinkielisiä.

10.11. Martti. Kansanperinteessä  ”Martti maita vahvistaapi” eli maa alkaa jäätyä. Syödään makkaroita. Pyhäinpäivästä alkanut jakoaika on lopetettu usein Marttina.

Isänpäivä. Marraskuun toinen sunnuntai. Yhdysvalloista lähtenyt merkkipäivä yleistyi Suomessa 1970-luvulla. Vakiintunut liputuspäivä siitä tuli 1987. Jotkut isät saavat aamiaista vuoteeseen. Isät ja isoisät saavat kortteja, lahjoja ja kakkua.

19.11. Liisa. Tienpinnat jäätyvät, mikä tunnetaan sanontana  ”Liisan liukkaat”. Vaarallinen keli ennustaa toisaalta hyvää leipävuotta.

20.11. Lapsen oikeuksien päivä. YK hyväksyi lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20.11.1989. Vuoden 2020 teemana oli lapsen oikeus tulevaisuuteen. Päivään liittyy teemaviikko, jota vietetään päiväkodeissa ja kouluissa.

Lapsi mukaan töihin -päivä, lapsen oikeuksien viikon perjantai. Muutaman vuoden ajan useat sadat Suomen työpaikat ovat avanneet ovensa työntekijöiden lapsille. Päivän suosio on kasvanut koko ajan. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on koordinoinut järjestelyjä. Koronavuonna 2020 päivä jäi väliin.

30.11. Antti. Kansanperinteessä  ”Antti aisoilla ajaa”. Marraskuun lopussa on hevonen voitu valjastaa reen eteen. Suomalaiset muistavat marraskuun viimeisenä päivänä talvisodan alkua, Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen 1939.

Joulu on Jeesuksen syntymäjuhla. Ennen kristinuskoa sana joulu tarkoitti keskitalven juhlaa. Myös ruotsin kielen sana jul viittaa juhlaan. Joulukuun nimi oli ennen talvikuu, koska se on talven ensimmäinen kuukausi.

3.12. Kansainvälinen vammaisten päivä. YK:n yleiskokous otti päivän käyttöön 3.12.1992 vammaisten vuosikymmenen 1983–1992 päätteeksi. Yleissopimus vammaisten oikeuksista astui voimaan 2008. Suomessa sopimus ratifioitiin 2016. Kymmenet vammaisalan kansalaisjärjestöt, Kulttuuria kaikille -palvelu ja muut toimijat organisoivat tapahtumia. Tärkeimpiä teemoja ovat esteettömyys ja ennakkoluulojen vähentäminen.

6.12. Itsenäisyyspäivä. Pyhän Nikolauksen päivä.

8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä. Suomen kansallissäveltäjä Jean Sibelius (1865–1957) tunnetaan kaikkialla maailmassa. Keskeisiä teoksia ovat sinfonioiden lisäksi Kullervo ja Karelia-sarja. Venäjän sorron alla 1900 sävellettyä Finlandiaa on jopa ehdotettu uudeksi kansallislauluksi. Sibeliuksen syntymäpäivästä tuli virallinen liputuspäivä 2011.

9.12. Anna. Leipä-Anna on tärkeä leipomisen, oluen panemisen ja jouluvalmistelujen päivä. Pyhästä Annasta, Neitsyt Marian äidistä ja kirkkojen suojelijasta, on suomalaisessa kansanperinteessä  muotoutunut kotitalouden ja metsän emäntä. Uskomus vuoden pimeimmästä päivästä liittyy juliaaniseen kalenteriin ja myös päivän entiseen sijaintiin joulukuun puolivälissä: ”Onpa yötä yökötellä Annan päivän aikaan.”

13.12. Lucia. Helsingin jouluiseen katukuvaan on vuodesta 1950 lähtien joka vuosi kuulunut joulukuun 13. päivän iltana Lucia-kulkue. Jouluilon lähettilään Lucia-neidon esikuvat on saatu Ruotsista. Hahmon ja päivän taustalla on sisilialainen Pyhä Lucia: valon tuoja ja sokeiden suojelija. Suomen Lucia kerää varoja Folkhälsan-järjestölle, tukea tarvitseville perheille.

25.12. Joulupäivä.

31.12. Uudenvuodenaatto. Sylvester vuoden lopettaa. Kuka ehtii ensimmäisenä kirjoittamaan uuden vuosiluvun, kun vuorokausi päättyy?