Vappu on opiskelijoiden suuri juhla. Vappuna korkeakoulujen opiskelijat järjestävät erilaisia tapahtumia ja pitävät hauskaa.

Opiskelijan tavallinen asu vappuna on haalarit ja ylioppilaslakki. Tärkeä tapahtuma on patsaan lakitus.

Ylioppilaslakki

 Vappuaatto 2007 Kauppatorilla. Nurmi Juho HKM / Helsingin kaupunginmuseo.Vappuna monella on päässä ylioppilaslakki. Ylioppilaslakki on valkoinen hattu, jossa on musta reuna. Kun henkilö valmistuu lukiosta, hänestä tulee ylioppilas ja hän saa ylioppilaslakin. 

Nykyään vappuna käytetään myös muita valmistujaislakkeja, joiden väri ja ulkonäkö riippuvat tutkinnosta. 

Ylioppilaslakin käyttö vappuna on vanha traditio. 1800-luvulla ylioppilailla oli tumma talvilakki ja valkoinen kesälakki. Vappuna oli tapana vaihtaa talvilakki kesälakkiin. Se merkitsi kesän alkua.

Nykyään ylioppilailla on vain yksi lakki, valkolakki. Ylioppilaslakkia eli yo-lakkia käytetään vappuaattona 30.4. ja vappupäivänä 1.5.

 

 

Patsaan lakitus

Patsaan lakitus tarkoittaa, että kaupungin tärkeä patsas saa vappuna oman ylioppilaslakin. Usein opiskelijat lakittavat patsaan. Patsaan lakituksen jälkeen opiskelijat laittavat lakin omaan päähänsä ja juhlat voivat alkaa.

  • Helsingissä lakitetaan Manta eli Havis Amanda -patsas.
  • Jyväskylässä lakitetaan Minna Canthin patsas. 
  • Kajaanissa lakitetaan Elias Lönnrotin patsas.
  • Oulussa lakitetaan Franz Mikael Franzénin patsas.
  • Tampereella lakitetaan Suomen neito -patsas.
  • Turussa lakitetaan Lilja-patsas.

Helsingissä ylioppilaat alkoivat lakittaa Havis Amandan patsasta 1900-luvun alussa. Helsingistä tapa levisi muihin kaupunkeihin. 

 

 

Haalarit

Opiskelijahaalareita Helsingissä vappuna 2016. Ninaras, CC BY-SA 4.0.

Vappuna opiskelijan tavallinen asu on haalarit. Haalarin väri ja ulkonäkö riippuvat opiskelupaikasta. Opiskelijat koristavat haalareita merkeillä, joissa on usein hauska teksti tai kuva. Haalarit ovat tärkeä osa opiskelijakulttuuria.

Haalariperinne tuli Suomeen Ruotsista. Suomessa teekkarit alkoivat käyttää haalareita 1960-luvulla, minkä jälkeen tapa yleistyi muilla opiskelijoilla. Haalarista tuli osa Suomen opiskelijakulttuuria 1970- ja 1980-luvuilla.

Ennen yliopisto-opiskelijat käyttivät frakkia akateemisissa juhlissa. Kun juhlakulttuuri muuttui vapaammaksi, formaali frakki ei enää ollut sopiva juhla-asu. Haalari on rento ja käytännöllinen asu, joka saa likaantua ja jossa on helppo liikkua.

Miksi vappu on opiskelijoiden juhla?

Vapusta tuli opiskelijajuhla 1700-luvulla. Suomi oli silloin osa Ruotsia ja Turku oli tärkeä yliopistokaupunki. 

1700- ja 1800-luvuilla ylioppilaat juhlivat innokkaasti sitä, että on kevät ja kesä alkaa. Juhlan kunniaksi ylioppilaat vaihtoivat tumman talvilakin valkoiseen kesälakkiin. Siksi yhä tänä päivänä ihmiset käyttävät ylioppilaslakkia vappuna.

Ylioppilaat ovat juhlineet kevättä välillä 1.5., ja välillä Flooran päivänä 13.5. Kukanpäivä eli Flooran päivä 13.5. on ylioppilaiden vanha juhlapäivä, joka on jäänne juliaanisesta kalenterista. Nykyään vappu on kaikkien opiskelijoiden juhla, jota vietetään 30.4. ja 1.5.

Tiesitkö...?

Ylioppilaat lauloivat runon Vårt land (Maamme) ensi kertaa Helsingissä 13.5.1848. Runosta tuli myöhemmin Suomen kansallislaulu.

Vappu 1966. Bonin Volker von / Helsingin Kaupunginmuseo.