Lisää vapun perinteitä

Tässä osiossa on SKS:n arkiston vappuperinnettä alkuperäisessä sanamuodossa. Tarkkailemme säätä ja kevään merkkejä, hoidamme karjaa ja harjoitamme vanhoja taikoja ja tapoja.

Säätietoa, kevään tuloa

Kun on kylmä huhtikuu ja märkä toukokuu, niin on täysi heinälato. Kuorevesi. Jyväskylän seminaari 207. 1926.

Mitä Mikon (29.9.) jälkeen lehti puussa, sitä Vapun jälkeen lumi maassa. Jämijärvi. Jyväskylän seminaari 365. 1926.

Lumesta. Mitä on Mariana (25.3.) kattojen päällä, se on Vappuna maan päällä. Vihti. Ekström, Fanny 153. 1937.

Jos Vappuna on tuuli pohjoisessa, tulee huono marja- ja maitovuosi, mutta jos silloin on tuuli etelässä, tulee päinvastoin. Hankasalmi. Oksanen, J.G. 218. 1892.

Jos ei ole kesä vanhana Vappuna (13.5.), niin se kohta tulee. Lapvesi. Kemppi, A. 126. 1889.

Vanhana Vappuna käki kukkuu vaikka hongan kolosta. Iitti. Lehtinen, Taavi c)404. 1884.

Vanhan Vapun ja uuten Vapun välillä laitettiin perunat ennen itämään. Jämsänkoski. Nieminen, Kalle 4118. 1939.

Jos ei vanhana Vappuna suo sula niin kurki kuolee. Kauhava. Jussila, Matti 898. 1937.

Ohraa ja kauraa kylvettiin toukokuussa. Ohraa myöhemmin kuin kauraa. Pöytyä. Virtanen, E.A. 78. 1919.

Vappu vakan vainiolle kantaa. Töysä. Peltonen, Erkki 1568. 1936.

Toukokuu jyvät pellolle heittää. Isojoki. Haaramo, O.V. 12. 1926.

Vapun on pääskynen pivossa, käki Erkin (18.5.) kainalossa. Koijärvi. Hemilä, Väinö 93. 1937.

Vappu tulee vaappuin, kesä tulee keikutellen. Eräjärvi. Tyyskä, Juho 1453. 1908.

Karjanhoitoa

Jos Yrjönpäivänä (23.4.) menee metsään ja sanoo: "Yrjänä, Yrjänä, panepas koirasi kahleisiin!” niin sudet eivät kesällä vahingoita karjaa. Lammin-Koski. Leino, A. 326. 1886.

Yrjönpäivänä pitää hyvin huutaa ja lyödä seipäillä aitoja, niin sitten eivät tule sudet ja karhut laitumelle lehmiä syömään. Lapua. Tervaskanto, J. 163. 1898.

Jos lehmiä vappuna käytettiin ulkona, pysyivät lehmät terveinä. Tervo. Heimonen, Anni 645. 1936.

Lehmät tulevat kiltisti kotiin iltaisin, jos paimen vappuaamuna juoksee leipälapio olalla ometan ympäri 3 kertaa myötä- ja 3 kertaa vastapäivään, ja ensi kertaa elukoita laitumelle laskettaessa panee oven alle emännän liinan, joten karja käy sen yli. Iitti. Kojonen, R. 11. 1902.

Vapunpäivän aamuna ei pidä mennä paljain jaloin pihalle, lehmien jalat säilyvät siten terveinä koko kesän. Heinola. Kekkonen, V. 55. 1913.

Vapputorvi. Vielä noin 30–40 v. sitten oli yleisesti tapana, että vappuaamuna kiirehdittiin varhain ylös soittamaan vapputorvea. Noustiin katolle tai mäelle soittamaan, mutta jos naapurista kuului soitto ennen kuin itse ehti soittamaan, niin Vappu paskansi soittajan. Mouhijärvi. Laitakari, Kaarle KRK 34:591. 1935–36.

Vapun luulevat vanhat olleen semmoisen kateellisen. On pitänyt lampaanlihaa keittää iltaseksi, jotta lampaat sikiäisivät. Jos Vappua ei pyhitetty, niin ei anna menestyä elukkain. Suomussalmi. Paulaharju, Samuli 7081. 1915.

Kun lasketaan heinien riittämistä karjalle, sanotaan:
Varavihko Valapuriin,
erävihko Eerikkiin,
vielä se Urpoi uikuttaa.
Iisalmi. Brofeldt, Pekka 23. 1937.

Taikoja ja tapoja

Vappuna on kasvot lumella pestävä, ettei ruskotu kesällä. Nousiainen. Leivo, Frans 2826. 1937.

Ei vapunpäivänä saa mennä kirvestöihin, ettei lyö jalkaansa sinä vuonna. Parkano. Sillanpää, Svante 144. 1937.

Vapunpäivä pidettiin puolipyhänä. Silloin kuorittiin ja teritettiin airanseipäitä ja syötiin kananmunia. Askola. Tyyskä, Juho 3150. 1913.

Jos jouluksi tahi Vapunpäiväksi hankkii kaikki lainassa olevat kapineet kotiin, pysyy omaisuus kokonaan ilman mitään vahinkoa sille tapahtumatta. Lammin-Koski. Leino, A. 125. 1883.

Vanhankansan miehet olivat kuulleet sanan vörstamai, joksika he sitä kutsuivat. Siksi päiväksi he keittivät viinaa ja elivät hurjasti. Vieläkin sanotaan sitä päivää vörstamaiksi. Teisko. Ahlgren, Simo 217. 1937.

Jos vappuna tulee ensiksi miesvieraita, tulee härkävasikoita, mutta jos tulee naisvieras ensin, tulee lehmävasikoita. Asikkala. Hirsikoski, Hilda 76. 1928.

Vappuna valehellaan niin paljon kun ennätetään, valehella toista kuletetaan, aprillia kuletetaan toiseen taloon, jotta muka on asiaa. Puolanka. Paulaharju, Samuli 7084. 1916.

Vapunpäiväaamuna aikasin soitetaan pukisarvilla ja tanotorvilla. Myöhään ehtoolla mennään kuuntelemaan. Kankaanpää. Laiho, Antto 200. 1890.

Tulevan rakastajansa näkee, jos Vapunpäiväyönä mennään sellaiseen maantienhaaraan, josta lähtee teitä neljälle eri taholle, raiti päässä, niin että silmät ovat peitossa ja paljaat kengät jalassa. Sitten kun temmataan raiti pois päästä äkkiä, nähdään tuleva rakastaja. Kankaanpää. Laiho, Antto 268. 1890.

Vapunpäivänä on tyttöjen mäntävä huoneeseen makkoomaan, siitten poikaiset käyvät heitä haastattelemassa. Juva. Pasanen, T. 202. 1899.

Vappuleikki. Vappuna naiset pukivat päällensä, mitä ikänä vain kummallisempaa löytivät. Hameen liepeisihin he ripustivat pieniä tiukuja. Miehillä oli vain yksi suuri tiuku. Näin varustettuina lähädettihin juoksemahan pitkin kyliä. Sellaaset, joilla ei ollut tiukuja, ottivat vesiämpärin ja asettuuvat johonkin huonehen nurkkauksehen vahtihin. Kun nyt  tiukujen kans juoksijat tulivat, niin silloon he yrittivät kaattaa vettä näiden päälle. Kurikka. Hämeenlinnan alakouluseminaari 764. 1927.

Jos ei pojat ja likat saa Vappuna toisijaan kiinni, niin saa olla ilman koko sen vuoren. Orimattila. Järvinen, Aino 364. 1937.

Valpuriaamuna kohta kun heräs piti huutaa: ”Ka selkääni!” Sitten ei tullu selkä kipiäksi leikkuulla eikä muiskaan töis. Kauhava. Jussila, Matti 589. 1937.

Vapunpäivänä vietiin puuroa riiheen ja ruokittiin haltijoita. Hartola-Sysmä. Lilius, Lilli 321. 1888.