Mikä pääsiäinen?

Pääsiäinen on kristinuskon tärkein juhla, jota vietetään monta päivää. Pääsiäisenä kristityt juhlivat Jeesusta, joka voitti kuoleman. Pääsiäinen on Jeesuksen ylösnousemuksen juhla.

Pääsiäiseen liittyy myös kansanuskoa. Ihmiset juhlivat keväällä sitä, että talvi päättyy ja luonto herää eloon. Uskottiin, että silloin aurinko tanssii.

Pääsiäisen perinteitä ovat munat, rairuoho, mämmi ja virpominen.

Mämmi, rairuoho: Tuukka Lindholm. Pääsiäismuna: Pixabay. Virpominen: Satu Sorri.
Media Folder: 

Milloin?

Pääsiäinen on joka vuosi eri aikaan. Siksi on hyvä tarkistaa kalenterista, milloin pääsiäistä vietetään. Suomessa pääsiäinen on aikavälillä 22.3.–25.4. 

Risti ja Raamattu. Pixabay.
Media Folder: 
Vuonna 325 Nikean kirkolliskokous päätti, että pääsiäinen on sunnuntaina, joka on kevätpäiväntasausta seuraavan täyden kuun jälkeen. Kevätpäiväntasaus tarkoittaa sitä, että päivä ja yö ovat yhtä pitkät. Kevät alkaa kevätpäiväntasauksen jälkeen, kun päivä on pidempi kuin yö. Kevätpäiväntasaus on Suomessa 20.3. tai 21.3.

Pääsiäisen ajankohta perustuu gregoriaaniseen kalenteriin, jota käytetään monissa maissa.

Alla ovat pääsiäissunnuntaiden päivämäärät vuosina 2017–2031.

2017 16.4.
2018 1.4.
2019 21.4.
2020 12.4.
2021 4.4.
2022 17.4.
2023 9.4.
2024 31.3.
2025 20.4.
2026 5.4.
2027 28.3.
2028 16.4.
2029 1.4.
2030 21.4.
2031 13.4.

Pääsiäisen nimi

Monissa kielissä pääsiäisen nimi tulee heprean kielen sanoista pesah, pasah. Pääsiäinen on esimerkiksi kreikaksi paskha, ranskaksi Paques ja ruotsiksi påsk. Pesah tarkoittaa 'kulkea ohi' (englannin Passover). Pesah on juutalainen pääsiäisjuhla, jolloin muistellaan israelilaisten vapautumista Egyptin orjuudesta.  

Muinaisgermaanien kevään jumalatar oli Ostara tai Austron, ja tästä nimestä tulee englannin sana Easter ja saksan sana Ostern.

Suomen kielen sana pääsiäinen tulee verbistä päästä. Pääsiäisenä paasto loppuu eli päästään paastosta. Paasto alkaa laskiaisena, kestää seitsemän viikkoa ja loppuu pääsiäisenä.

Kevään kukkia. Tuukka Lindholm.
Media Folder: 

Tiesitkö?

Vuonna 2019 Suomessa asui 5,5 miljoonaa asukasta. Heistä yli 3,9 miljoonaa oli kristittyjä.

Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 68,7 prosenttia koko väestöstä. Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuului 1,1 prosenttia koko väestöstä, noin 60 000 ihmistä.

Suomessa arvioitiin olevan yli 100 000 muslimia tai muslimitaustaista ihmistä.

27,4 prosenttia, yli 1,5 miljoonaa ihmistä ei kuulunut mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 2019. Tilastokeskus.

Edellinen sivu