Kekri, pyhäinpäivä ja halloween
Kekri on suomalainen sadonkorjuujuhla. Kekriä juhlittiin syksyllä, kun sato oli korjattu.
1800-luvulla suomalainen kekri ja kristinuskon pyhäinpäivä yhdistyivät. Pyhäinpäivä on vainajien muistopäivä, jota vietetään lauantaina välillä 31.10.–6.11.
Nykyään Suomessa juhlitaan syksyllä myös halloweenia. Kekri ja halloween perustuvat eurooppalaiseen maatalouskulttuuriin ja kansanuskoon. Syksyn sadonkorjuujuhlia on vietetty ympäri Eurooppaa.
Syksyllä syödään satoruokaa, tehdään kurpitsalyhty, pukeudutaan naamiaisasuun ja muistetaan kuolleita kynttilöillä.
Kymmenen henkilöä kertoo, mitä he ajattelevat syksystä ja miten he viettävät halloweenia, kekriä ja pyhäinpäivää.
Kekrin historia
Kekri oli iloinen sadonkorjuun juhla: ihmiset lauloivat, tanssivat ja juttelivat. Kekrinä oli tapana syödä ja juoda hyvin. Ennen suomalainen vuosi vaihtui kekrinä. Kekrin jälkeen maatalon palvelijat - piiat ja rengit - pitivät vapaaviikon.
Nuoret pitivät silloin hauskaa. Palvelijat pääsivät vapaiksi ja tanssasivat. - Hailuoto 1912
Kekrillä on monta nimeä: köyry, köyri, keuri, keyri. Kekrin historiaa tai nimen alkuperää ei tiedetä tarkasti. Nimi mainitaan ensimmäisen kerran Mikael Agricolan Psalttarissa vuonna 1551. Agricolan mukaan Kekri oli karjan jumala.
Kaupungissa rikkaat ihmiset juhlivat joulua, kun taas kekri oli maaseudun tärkein juhla. Kun ihmiset muuttivat kaupunkiin, kekrin juhlinta väheni ja melkein katosi. Moni kekrin traditio siirtyi jouluun.
Viime vuosina ihmiset ovat jälleen alkaneet juhlia kekriä Suomessa. Nykyään kekri, halloween ja pyhäinpäivä sekoittuvat.
Halloweenin historia
Halloweenin taustalla on kelttiläinen sadonkorjuujuhla samhain, jota vietettiin 31.10. ja 1.11. Kun kristinusko levisi Euroopassa, samhain sai uuden nimen ja merkityksen: All Hallow's Day (kaikkien pyhien päivä) ja All Hallow's Eve (kaikkien pyhien aatto). Myöhemmin nimi muuttui muotoon halloween.
1800-luvulla irlantilaiset ja skotlantilaiset veivät juhlan Yhdysvaltoihin. Siellä halloweenista tuli suuri karnevaalijuhla, jota vietetään 31.10. Yhdysvalloista halloween tuli Suomeen 1980-luvulla.
Viime vuosina Suomessa erityisesti lapset ja opiskelijat ovat alkaneet juhlia halloweenia. Suomessa halloweenille ei ole virallista päivää, vaan juhlaa vietetään pyhäinpäivän aikaan tai Yhdysvaltojen tapaan 31.10.
Pyhäinpäivän historia
Kristinusko saapui Suomen alueelle keskiajalla. Kristinuskon mukana tuli juhlapäivä Festum omnium sanctorum eli kaikkien pyhien päivä 1. marraskuuta. Päivä oli pyhimyksille, joille ei ollut kalenterissa omaa päivää. Seuraava päivä, 2. marraskuuta, oli sielujen päivä, jolloin muistettiin uskovia vainajia.
Luterilaisen reformaation jälkeen pyhimysten merkitys pieneni ja kalenterin juhlapäiviä vähennettiin. Vuonna 1955 pyhäinpäivä siirrettiin lauantaihin. Silloin saatiin pitkä viikonloppu keskelle syksyä.
Pyhäinpäivänä viedään hautausmaalle kynttilöitä ja kanervia. Kirkko muistaa vuoden aikana kuolleita kirkon jäseniä.
Syksyn juhlia maailmalla
Meksikolainen kuolleiden päivä (Día de Muertos) on vainajien muistojuhla, jota vietetään 1.–2.11. Juhlassa yhdistyvät alkuperäiskansojen, kuten mayojen ja asteekkien, uskomukset ja rituaalit sekä kristinusko. Juhlan symboli on pääkallo.
Saksalaisen Oktoberfestin juuret ovat prinsessa Theresen häissä 17.10.1810. Häiden kunniaksi järjestettiin hevoskilpailut Münchenin lähellä. Tästä kehittyi monipuolinen juhla, jossa nykyään tärkein asia on olut. Juhla kestää yli kaksi viikkoa syys-lokakuussa.
Guy Fawkes Night 5.11. on juhlapäivä englanninkielisissä maissa. Guy Fawkes oli englantilainen salaliittolainen, joka yritti murhata Englannin kuninkaan vuonna 1605. Guy Fawkes ja muut salaliittolaiset teloitettiin. Marraskuun 5. päivänä on tapana polttaa kokkoja ja ampua ilotulitteita. Guy Fawkes -naamari on tunnettu maskityyppi.
- Katso lyhyt video kekristä Yle Areenasta:
- Katso video pyhäinpäivästä Yle Areenasta:
- Kuuntele Yle Areenasta, mitä yhteistä kekrillä ja halloweenilla on: